Hyvä tietää
Ajankohtaista
Koskiklinikka – Aidosti läheinen. Uudistunut asiakaslupaus ja ilme.
Tänä vuonna 45 vuotta täyttävä Koskiklinikka päivittää ilmettään. Ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin logo ja graafinen ilme. Uudistus tulee näkymään kuluvan vuoden mittaan mainoksissa ja kaikissa muissa materiaaleissa. Koskiklinikka on tunnettu aitona, läheisenä ja suomalaisena lääkäripalveluyrityksenä. Uudella ilmeellä ja asiakaslupauksella pyritään vahvistamaan näitä viestejä. – Koskiklinikka on jatkossakin hyvän palvelun monipuolinen ja luotettava lääkärikeskus. Tällä uudistuksella vahvistamme näitä meille tärkeitä arvoja, kertoo Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila.
Koskiklinikka on Pirkanmaan johtava yksityinen terveydenhuollon palveluyritys. Tarjoamme sekä henkilö- että yhteisöasiakkaillemme monipuoliset yleis- ja erikoislääkäripalvelut, laboratorio- ja tutkimuspalvelut, työterveyspalvelut ja yksityissairaalamme Koskisairaalan palvelut. Koskiklinikka aloitti toimintansa 1.12.1967. Omistajina yhtiössä ovat aktiivisesti toimivat pirkanmaalaiset lääkärit.
Julkaistu 17.2.2011
Etsimme osallistujia kahta ehkäisyvalmistetta vertailevaan kliiniseen tutkimukseen
Teemme kliinistä tutkimusta, jossa arvioidaan kahta luotettavaa ja pitkävaikutteista ehkäisymenetelmää. Ehkäisy ei vaikuta hedelmällisyyteen pysyvästi. Toinen menetelmistä on kohtuun asetettava hormonikierukka ja toinen olkavarren ihon alle asetettava ehkäisysauva. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka moni kierukkaa tai ehkäisysauvaa käyttävistä naisista keskeyttää käytön yhden vuoden kuluessa.
Tutkimusta tehdään Koskiklinikalla Tampereella, osoite Koskiklinikka Koskikeskus, Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere. Vastaavana tutkijalääkärinä toimii Leena Norri.
Osallistujiksi etsitään terveitä 18–35-vuotiaita naisia, jotka eivät ole raskaana eivätkä imetä, tarvitsevat raskauden ehkäisyä ja ovat valmiita käyttämään kumpaa tahansa ehkäisymenetelmää, koska hoitoryhmä määräytyy sattumanvaraisesti. Jos täytätte kaikki edellä mainitut ehdot ja haluatte saada lisätietoa tutkimuksesta, voitte soittaa viikosta 9 (27.2.) alkaen tutkimushoitaja Tarja Kaukorannalle puh. 050-3410 349 ma-pe klo 11-12 (ei tekstiviestejä). Ilmoitukseen vastaaminen ei velvoita teitä mihinkään. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Julkaistu 14.2.2012
Koskiklinikka Nokian urheiluvalmennusseminaarissa
Lauantaina 21.1. järjestetty urheiluvalmennusseminaari Nokian lukiolla kokosi lasten ja nuorten liikunnasta kiinnostuneita ihmisiä kuuntelemaan puheenvuoroja ja keskustelemaan aina ajankohtaisesta aiheesta.
Paneelikeskustelussa koripallovalmentaja Henrik Dettmann, jalkapallovalmentaja Ari Zico Hjelm, kestävyyslajien valmentaja Kari Ahonen, jääkiekkovalmentaja Mika Saarinen sekä entinen koripalloilija, nykyinen triathlonisti Venla Koivula keskustelivat muun muassa lasten ja nuorten harjoittelun sopivista määristä, suomalaisen urheilun toimintaympäristöstä ja huippu-urheilun vaatimuksista.
Koskiklinikka suhtautuu myönteisesti lasten ja nuortenurheilua kehittävään toimintaan ja osallistui seminaariin halusta tukea pirkanmaalaista junioriurheilua.
– Usein huipulle tähtäävät urheilijat hakeutuvat lääkäriin suotta liian myöhään ja silloin hoitoprosessikin vie helposti pitkään, huomauttaa Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila. Me Koskiklinikassa koemme, että myös lasten ja nuorten urheilijoiden – ja varsinkin heidän vanhempiensa ja valmentajiensa - olisi hyvä olla tietoisia loukkaantumisten ja vammojen ennaltaehkäisystä. Ja tietysti haluamme muistuttaa, että silloin kun loukkaantuminen tai sairastuminen tapahtuu, Koskiklinikasta saa avun nopeasti. Kun hoito aloitetaan viivyttelemättä, paluu harrastuksen ja kilpaurheilun pariin on mahdollista nopeastikin, Varkila toteaa.
LT, Plastiikkakirurgi Kai Saariniemi Koskiklinikalla
Koskiklinikassa on vuoden 2012 alusta alkaen pitänyt vastaanottoa plastiikkakirurgi Kai Saariniemi. Koskiklinikassa asiakkaita palvelee nyt yhteensä neljä plastiikkakirurgia. Saariniemi on erityisesti esteettisen plastiikkakirurgian asiantuntija ja tutkimuksissaan hän on perehtynyt tarkemmin mm. rintojen pienennysleikkausten vaikutuksiin elämänlaadussa.
Koskiklinikassa Saariniemi tekee plastiikkakirurgian toimenpiteitä monipuolisesti. Pehmytkudoksiin liittyvät toimenpiteet voidaan hoitaa vastaanotolla. Vaativat toimenpiteet kuten kasvojen ja vartalon muokkaukset tehdään oman yksityisen Koskisairaalan leikkaussalissa.
– Jokainen asiakas ja toimenpide on yksilöllinen. Kymmenet asiat vaikuttavat siihen että lopputulos on asiakkaalle toivotunlainen ja mieluinen, korostaa Saariniemi. Juuri tästä syystä hän myös korostaa toimivan vuorovaikutuksen merkitystä asiakkaan ja lääkärin välillä. – Lääkärinä haluan varmistua, että ymmärrän asiakkaan tarpeen ja asiakas ymmärtää kaiken sen, mitä hänen tuleekin ymmärtää toimenpiteen vaikutuksista.
Kai Saariniemelle sekä muille Koskiklinikan plastiikkakirurgeille voi varata ajan Koskiklinikalle sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta www.koskiklinikka.fi tai soittamalla ajanvarausnumeroon 03 3506 506.
Sporttiklinikka lauantaina 3.12. Tampere-Areenalla
Koskiklinikka oli mukana koko perheen Classicin Joulutori-tapahtumassa lauantaina 3.12. Tampere Areenalla. Tapahtumapisteessämme koskiklinikkalaiset tekivät puristusvoimatestejä ja lapsille oli jaossa ilmapalloja ja muuta mukavaa! Arvonnassa Suunnon sykemittarin voitti Samuli Leppäniemi Kangasalta. Onnittelut voittajalle! Katso tapahtuman mainos tästä >
Koskiklinikka mestareiden matkassa
Koskiklinikka aloitti yhteistyön Tampereen Pyrinnön kanssa tänä syksynä. Sporttiklinikka on Pyrinnön asiantunteva kumppani lääkäripalveluissa. Sporttiklinikan kautta toimenpiteet ja urheilijan hoito pyritään järjestämään mutkattomasti ja joustavasti tavoitteena saada urheilija takaisin pelikentälle mahdollisimman nopeasti. Yhteistyön myötä Pyrinnölle on nimetty omat vastuulääkärinsä Jarmo Toivanen ja Veli Loponen, sekä vastuuhoitaja Marja-Leena Lehtonen. Koskiklinikkaa ja Pyrintöä yhdistää paitsi paitsi tamperelaisuus, myös vahva halu olla alansa paras Pirkanmaalla. Lue koko juttu tästä.
Julkaistu 17.11.2011
Toimintakulttuuri ja kumppanuusjohtaminen Koskiklinikalla
Koskiklinikan toimintakulttuuri perustuu kumppanuusjohtamiseen. Tätä valtakunnallisestikin uraa uurtavaa toimintamallia on rakennettu Koskiklinikalla vuoden 2010 alusta lähtien. Voit lukea lisää Koskiklinikan johtamiskulttuurista, muutosprosessista ja siitä mitä on kumppanuusjohtaminen oheisesta Fakta-lehden artikkelista jossa on haastateltu toimitusjohtaja Kari Varkilaa.
Julkaistu 15.11.2011.
Suojaudu kausi-influenssaa vastaan nyt! 
Koskiklinikasta saat jälleen aikaisempien vuosien tapaan influenssarokotteita. Influenssalta kannattaa suojautua, sillä se voi olla vaarallinen etenkin ikääntyneille, tiettyjä pitkäikaissairauksia poteville ja raskaana oleville.
65 vuotta täyttäneet sairastuvat vaikeaan influenssaan helpommin kuin nuoremmat, koska elimistön puolustusjärjestelmän toiminta heikkenee iän karttuessa. Influenssa jälkitauteineen voi vahingoittaa ikääntyneen terveyttä pysyvästi tai olla jopa kohtalokas. Erityisen vahingollinen influenssa on niille, joilla on jokin pitkäikaissairaus, kuten sydän- tai keuhkosairaus, diabetes tai munuaisten vajaatoiminta. Influenssa voi pahentaa perussairautta tai aiheuttaa vakavan jälkitaudin, kuten keuhkokuumeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tuija Leino kertoo, että tänä syksynä yksi kiertävistä influenssaviruksista on H3N2, joka aiheuttaa vaikeaa influenssaa etenkin pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille. Siksi heidän kannattaa ehdottomasti ottaa rokote. Myös raskaana olevien kannattaa ottaa rokote. Raskaus heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, ja siksi odottavat äidit ovat alttiita vaikealle influenssalle etenkin raskauden loppupuolella. Myös jälkitaudit ovat heillä yleisiä. Äidin rokotus suojaa vauvaakin merkittävästi kuuden kuukauden ikään saakka. Pikkulapsilla influenssa on yleinen: alle 3-vuotiasta sen saa lähes joka viides. Influenssa jälkitauteineen aiheuttaa paljon lääkärissäkäyntejä, antibioottikuureja ja sairaalahoitoja, joilta lapset voivat rokotuksen ansiosta välttyä. Pikkulapset ovat myös tehokkaita tartuttajia.
Kausi-influenssarokote on turvallinen
Kausi-influenssarokotteita on valmistettu samalla menetelmällä jo 1970-luvulta lähtien. Rokotteita on käytetty maailmalla satoja miljoonia annoksia, mutta vakavia haittoja on ilmennyt vain harvoin. Yhdenkään narkolepsian ei tiedetä puhjenneen kausi-influenssarokotuksen vuoksi. Tällä influenssakaudella yksi influenssaa aiheuttavista viruksista on H1N1- eli sikainfluenssavirus, ja siksi rokotteessa on H1N1-viruskantaa. Suomessa tehdyt tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että sikainfluenssarokote Pandemrixin H1N1-osa ei aiheuttanut narkolepsiaa. Tehosteainetta tai säilytysaineita kausi-influenssarokotteissa ei ole. Rokotteista tarkemmin myös THL:n sivuilta http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/kampanjat/kausi-influenssa
Tiistaina 8. marraskuuta voit tulla suoraan ilman ajanvarausta Koskiklinikan sairaanhoitajalle ottamaan influenssarokotteen.
Julkaistu 6.11.2011. Lisätietoja Johtava lääkäri Juha Heino
Koskiklinikasta erikoislääkärin hoitoa palvelusetelillä
Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven asukkaat voivat tulla Koskiklinikan asiakkaaksi myös palvelusetelillä, sillä kunnat ottivat sen käyttöön 1.1.2011 erikoissairaanhoidon avohoitopalveluissa. Potilaalla on mahdollisuus valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä esimerkiksi jonon pituuden tai oman maksuosuuden perusteella palvelusetelillä. Palvelusetelin antaa kaupungin tai kunnan terveyskeskuksen omalääkäri.
Palveluseteli tarkoittaa kaupungin tai kunnan antamaa maksusitoumusta, jolla se sitoutuu maksamaan setelissä mainitun summan erikoislääkäripalveluista. Loppuosa palveluista jää potilaan itse maksettavaksi. Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (24.7.2009/569).
Oma maksuosuutesi (laissa nimellä ”omavastuuosuus”) vaihtelee riippuen siitä, kenet olet valinnut palvelun tuottajaksesi. Palvelusetelin arvo on määritelty kuitenkin siten, että jos valitset halvimman palvelun tuottajan, oma maksusi on samansuuruinen kuin olisi asiakasmaksusi saadessasi samaa palvelua Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tai muussa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimipisteessä.
Tällä hetkellä oma alin mahdollinen maksuosuutesi on maksua koskevan asetuksen mukaan 27,40 euroa/käynti. Palveluseteliin on painettu maksuosuutesi niissä eri paikoissa, joista voit palvelun hankkia. Jos käyntisi yhteydessä sovit hankkivasi muitakin palveluita, kuin mitä seteliin on kirjoitettu, joudut maksamaan niiden kustannukset kokonaisuudessaan itse.
Erikoisalat, joiden palveluja voit hankkia Koskiklinikasta, ovat seuraavat:
Sisätaudit ja sen seuraavat suppeat erikoisalat: kardiologia (sydänsairaudet), reumatologia (reumasairaudet), endokrinologia (umpieritysrauhasten sairaudet), diabetologia (sokeritauti), gastroenterologia (mahalaukun ja suolen sairaudet
Kirurgia ja sen seuraavat suppeat erikoisalat: ortopedia (luisen tukirangan sairaudet), käsikirurgia, plastiikkakirurgia, neurokirurgia (hermokudoskirurgia), gastrokirurgia (mahalaukun ja suoliston kirurgia), verisuonikirurgia, urologia (virtsaelinkirurgia), naistentaudit
Lastentaudit ja sen seuraavat suppeat erikoisalat: lastenkirurgia, lasten allergologia (lasten allergiset sairaudet), lasten kardiologia (lasten sydänsairaudet), lastenneurologia (lasten hermokudossairaudet).
Toiminta palvelusetelin kanssa
Mikäli päätät valita Koskiklinikan asiointipaikaksesi, varaa aika Koskiklinikan ajanvarauksesta 03-2506 506 ja kerro, mitä palvelua varten palveluseteli on myönnetty. Älä varaa vastaanottokäynti muulle kuin palvelusetelissä mainitulle erikoisalalle, sillä muuten joudut maksamaan käynnin itse.
Mikäli Sinulla ei ole vastaanottotilanteessa palveluseteliä mukana, joudut kaikissa tapauksissa maksamaan käynnin itse. Kun menet varaamallesi vastaanotolle, muista siis ottaa mukaan palveluseteli sekä käyntiä varten Sinulle terveyskeskuksesta annettu/lähetetty lääkärin lähete ja muut Sinulle käyntiä varten annetut aineistot, kuten sydänfilmit ja röntgenkuvat ja muut potilastiedot.
Lisätietoja palvelusetelistä löydät Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven internet-sivuilta.
Koskiklinikka ja Medilaser yhteistyökumppaneiksi
Koskiklinikka (Tampereen Lääkärikeskus Oy) ja Medilaser Tampere ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on parantaa sekä Koskiklinikan että Medilaserin asiakkaiden kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa Pirkanmaan alueella. Koskiklinikka on Tampereen johtava yksityinen lääkäriasema, joka on perustettu vuonna 1966. Koskiklinikka tarjoaa yli 220 erikoislääkärin vastaanottopalvelut, yksityisen Koskisairaalan palvelut sekä Työterveyspalvelut yrityksille. Medilaser on vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka, jonka erikoisalaa ovat nykyaikaiset laser-, linssi- ja kaihileikkaukset.
Yhteistyön ansiosta Koskiklinikan asiakkaan on nyt aiempaa helpompaa saada huippuluokan silmäkirurgian palveluita Tampereella. Medilaserin asiakkailla on nopea pääsy Koskiklinikan erikoislääkärivastaanotoille, tutkimuksiin ja hoitoon. Koskiklinikka ja Medilaser tulevat järjestämään mm. yhteisiä asiakastilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tutustua molempien klinikoiden toimintaan ja yhteistyöetuihin. Tapahtumien päivämäärät ja muuta lisätietoa asiakastapahtumista on tulossa myöhemmin syksyllä.
Julkaistu 27.9.2011
Koskiklinikka Nelosen Unitupa tv-sarjassa
Nelosella esitettävän Unitupa-sarjan kuvausryhmä kävi pari viikkoa sitten Koskiklinikalla 
Koskikeskuksessa kuvaamassa tämän syksyn uusia jaksoja. Kuorsaus-teemajaksossa pohditaan mistä kuorsaaminen johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa. Asiantuntijavieraana on Koskiklinikan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hannu Raitiola. Sarjan juontaa Oskari Palomäki.
Koskiklinikalla kuvattu jakso nähdään televisiossa ensimmäistä kertaa sunnuntaina 25.9. klo 9.00, LIVillä perjantaina 30.9. ja JIMillä lauantaina 1.10. Ohjelmaa esitetään yhteensä kuusi kertaa televisiossa.
Julkaistu 21.9.2011
Syksy on otollista aikaa luomenpoistoon
Syksy on otollista aikaa luomenpoistoon, sillä aurinko ei enää rasita ihoa kuten kesällä. Koskiklinikalla erikoislääkärimme poistavat häiritsevät luomet helposti ja vaivattomasti. Lue lisää tästä.
Etsimme osallistujia kahta ehkäisyvalmistetta vertailevaan kliiniseen tutkimukseen
Teemme kliinistä tutkimusta, jossa arvioidaan kahta luotettavaa ja pitkävaikutteista ehkäisymenetelmää. Ehkäisy ei vaikuta hedelmällisyyteen pysyvästi. Toinen menetelmistä on kohtuun asetettava hormonikierukka ja toinen olkavarren ihon alle asetettava ehkäisysauva. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka moni kierukkaa tai ehkäisysauvaa käyttävistä naisista keskeyttää käytön yhden vuoden kuluessa.
Tutkimusta tehdään Tampereella Koskiklinikalla, osoite Hatanpään valtatie 1, 33100 Tampere. Vastaavana tutkijalääkärinä toimii Leena Norri.
Osallistujiksi etsitään terveitä 18–35-vuotiaita naisia, jotka eivät ole raskaana eivätkä imetä, tarvitsevat raskauden ehkäisyä ja ovat valmiita käyttämään kumpaa tahansa ehkäisymenetelmää, koska hoitoryhmä määräytyy sattumanvaraisesti.
Jos täytätte kaikki edellä mainitut ehdot ja haluatte saada lisätietoa tutkimuksesta, voitte soittaa tutkimushoitaja Tarja Kaukorannalle puh. 050-3410 349 ma-pe klo 11-12 (ei tekstiviestejä). Ilmoitukseen vastaaminen ei velvoita teitä mihinkään ja tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Julkaistu 12.9.2011
Koskiklinikka Tampereen Kauppakamaripäivässä 23.8.2011
Tampereen Kauppakamaripäivää vietettiin seminaaripäivän merkeissä tiistaina 23.8.2011 Ilveksen Ball Roomissa. Päivän teemoina olivat 150 000 uutta työpaikkaa Suomeen, joista 13 700 Pirkanmaalle. Koskiklinikka, Työterveyspalvelut sekä Koskisairaala olivat näyttävästi mukana ständillä.
Seminaarissa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja. Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n toimitusjohtaja Riitta Varpe puhui kilpailukyvystä ja palveluiden lisäarvosta. Santen Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos pohti teemaa Investoisinko Tampereelle. Seminaaripäivä huipentui Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin puheenvuoroon Tampere, Pirkanmaa ja Suomen vienti 2015. Puheessaan Stubb kehui erityisesti Tampereen innovatiivista yrittäjähenkeä ja positiivista suhtautumista yrittämiseen ja työntekoon. Kaikki päivän puheenvuorot herättivät kysymyksiä, kommentteja ja keskustelua.
Sporttiklinikka mukana Tappara-päivässä 20.8.2011
Koskiklinikan Sporttiklinikka Elmo – urheilijoiden oma klinikka, jatkaa tiivistä yhteistyötään Tapparan kanssa myös kohta alkavalla kiekkokaudella. Lauantaina 20.8. Hakametsässä vietetään koko perheen Tappara-päivää. Päivän ohjelma on täynnä monenlaista mukavaa niin pienille kuin isoillekin kiekonystäville. Koskiklinikka jakaa koko päivän ajan ilmapalloja, tule noutamaan omasi Koskiklinikan ständiltä.
Lisää kuvia tapahtumasta: http://www.tappara.fi/liiga/uutiset/179/6877.html
Koskiklinikka mukana MEGA Finland 2011 tapahtumassa
Koskiklinikka oli mukana viikonvaihteessa Tampereella järjestetyssä MEGA Finland 2011 geokätköilytapahtumassa. Koskiklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja päivystivät tapahtuman ensiapupisteessä. Vaikka tapahtumaan otti osaa yli 1500 geokätköilijää ympäri maailmaa ja tapahtuma ylitti järjestäjän mukaan reilusti kävijämääräodotuksensa, ensiapupisteestä kerrottiin että viikonloppu sujui rauhallisissa merkeissä.
Lisätietoa tapahtumasta: http://megafinland.fi/?p=partners
Julkaistu 15.8.2011
10 kysymystä peräpukamista ja niiden hoidosta
Kysymyksiin vastaa vastaa gastrokirurgi Kari-Matti Hiltunen Koskiklinikalta Tampereelta.
Lue Helsingin Sanomissa 8.8.2011 julkaistu juttu tästä.
Koskiklinikka mukana Tampere Open -tennisturnauksessa
Koskiklinikka järjesti Tampere Open tennisturnauksen yhteydessä 26.7.2011 pelaajille ja valmentajille suunnatun Terve Urheilija -urheiluvammaseminaarin. Seminaarissa Koskiklinikan ortopedian ja traumatologian erikoislääkärit Jarmo Toivanen, Heikki Aho ja Markku Härkönen esitelmöivät olkapään, polven ja nilkan sekä käsikirurgian erikoislääkäri Jouni Havulinna ranteen alueen tyypillisimmistä vammoista ja kiputiloista. Kaikki luennoitsijat korostivat oikean pelitekniikan merkitystä ja riittävän levon osuutta harjoitusohjelmassa, sekä varhaista rasitusperäisiin kiputiloihin puuttumista.
Helle on terveysriski erityisesti vanhuksille ja kroonisesti sairaille
Yli 25 °C lämpötiloissa alkavat terveyshaitat nopeasti kasvaa riskiryhmissä. Suomessa ei 
helteestä aiheutuvaa terveysriskiä oteta aina kyllin vakavasti, vaikka suuri osa helteen aiheuttamista vakavista terveyshaitoista olisi vältettävissä. Ihmisen elimistö sopeutuu korkeisiin lämpötiloihin laajentamalla verisuonia ja lisäämällä hikoilua, mikä johtaa nestehukkaan jos riittävästä juomisesta ei huolehdita. Kun elimistö ei enää kykene sopeutumaan helteeseen, ilmaantuvat lämpöuupumisen moninaiset oireet: kuiva suu ja heikko olo, pahoinvointi ja päänsärky, kova hikoilu, lihaskivut ja -kouristukset. Tilan pahentuessa lämpöhalvaukseksi hikoilu loppuu ja iho muuttuu kuivaksi ja punoittavaksi, hengitys voi myös vaikeutua ja henkilö muuttua sekavaksi tai aggressiiviseksi – tällainen tila on aina henkeä uhkaava.
Riskiryhmiin kuuluvista läheisistä huolehdittava
Lapsilla ja ikääntyneillä helteeseen sopeutuminen ei ole yhtä tehokasta kuin terveellä työikäisellä väestöllä, joten he kuuluvat riskiryhmiin. Myös monet krooniset sairaudet voivat pahentua helteen vuoksi, esimerkkinä sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet kuten keuhkoahtaumatauti sekä munuaissairaudet ja diabetes. Osa lääkkeistä kuten nesteenpoistolääkkeet sekä masennus- ja unilääkkeet voivat lisätä helteestä aiheutuvaa riskiä vaikuttamalla kehon lämmönsäätelykykyyn. Kaikkien suomalaisten tulisi huolehtia yksin asuvista ikääntyneistä läheisistään helteen aikana ja olla heihin päivittäin yhteydessä. Lämpöuupumisen ja lämpöhalvauksen oireet on myös tärkeä oppia tunnistamaan. Lämpöuupumisen oireet yleensä hellittävät, kun juo lisää nestettä, viilentää kehoa ja lepää. Jos oireet ovat voimakkaita tai pitkittyvät, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Lämpöhalvaus vaatii aina välitöntä sairaalahoitoa.
Terveysriskiä voi vähentää yksinkertaisin keinoin
Helteen aiheuttamaa terveysriskiä voi torjua yksinkertaisin keinoin. Nesteitä pitää juoda tasaisesti pitkin päivää, ja juominen tulee aloittaa jo ennen janontunnetta. Alkoholia, kahvia ja runsaasti sokeroituja juomia tulee kuitenkin välttää. Jos juo pelkästään hanavettä, mikä on hyvä valinta, tulee huolehtia myös syömisestä, jotta kehon suolatasapaino ei vaarannu. Helteellä tulee välttää raskasta ruumiillista ponnistelua, pukeutua vain kevyesti ja suojata pää, sekä pysytellä varjossa tai sisätiloissa. Sisätilat on hyvä viilentää yön aikana huolehtimalla asunnon tuuletuksesta. Päivällä helteen voi pitää asunnon ulkopuolella pitämällä ikkunat ja verhot kiinni. Kylmä suihku auttaa viilentämään kehoa kuten myös tuulettimen tai jäähdyttävän ilmalämpöpumpun käyttö. Ilmastoidut julkiset tilat tarjoavat myös tilapäistä helpotusta helteeseen. Uutinen on julkaistu kokonaisuudessaan THL:n sivuilla, jonne pääset seuraavasta linkistä http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=25755.
Kyy puree – mitä tehdä?
Kyykäärmeen pureman uhriksi joutuu maassamme vuosittain ehkä noin sata ihmistä. Heistä osalle kehittyy vakaviakin oireita. Suomessa kyynpuremia on raportoitu huhtikuusta syyskuulle asti, heinäkuussa selvästi eniten. Riskialueeksi voidaan katsoa Lounais-Suomi ja etenkin sen saaristoalueet. Kyy ei ole aggressiivinen käärme: se puree ainoastaan yllättävissä ja uhkaavissa tilanteissa. Useimmiten pelästyneen kyyn uhriksi joutuu varomaton luonnossa liikkuja, kuten marjastaja tai kesämökin ympäristössä temmeltävä lapsi. Kyy on myös uintitaitoinen ja voi pistää uintiretkeläistä päähän, kaulaan tai käsiin.
Nykyään immobilisaation eli pureman kohteena olleen raajan liikkumattomaksi tekemisen merkitys on tiedostettu ensisijaisen tärkeäksi käärmeenpureman ensihoidossa. Sen sijaan kiristyssiteen käyttöä ei suositella. Aluksi tärkeintä on kuitenkin rauhoittaa uhria ja kehottaa häntä olemaan mahdollisimman liikkumatta. Puremakohtaan ei pidä koskea. Erilaiset poppakonstit (esimerkiksi sokeripalaan imeyttäminen tai viiltely) ovat tehottomia ja saattavat aiheuttaa tulehduksen purema-alueelle. Kyyn purema raaja tehdään liikkumattomaksi pahvilastalla tai muulla improvisoidulla tavalla kuljetuksen ajaksi. Uhri tulee kantaa pois tapahtumapaikalta, vaikka se aiheuttaisi pientä viivettäkin. Jos saatavilla on hydrokortisonia eli ns. Kyypakkaus niin sitä voidaan antaa, joskaan sen tehoa ei ole osoitettu. Potilas kuljetetaan tämän jälkeen lääkärin tarkastettavaksi.
Lähde: Kyy puree – mitä tehdä?
Julkaistu 7.7.2011. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, Minna Ettanen ja Arno Vuori
Koskiklinikka mukana huippu-urheilussa
Tampereen Hakametsän jäähallissa pelataan lentopallon maailmanliigan Suomi-Portugali ottelut torstaina 30.6. ja perjantaina 1.7.2011. Koskiklinikan Sporttiklinikka on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä lentopalloilijoiden kanssa mm. paikallisen Isku-Volleyn kanssa ja Koskiklinikan urheilulääkäreillä on erittäin vahva osaaminen lentopalloilijoiden sekä erityyppisten urheiluvammojen hoidosta. Koskiklinikka tarjoaa ottelulääkäripalvelun kaikkiin Tampereella pelattaviin maailmanliigan peleihin.
Julkaistu 28.6.2011. Lisätietoja Johtava lääkäri Juha Heino
Kenelle punkkirokote?
Tuoreimmassa Suomen Lääkärilehdessä otetaan kantaa punkkirokotteeseen, jonka käyttöä kommentoi LKT Miikka Peltomaa. Punkkirokotetta markkinoidaan aktiivisesti, ja se tuntuu käyvän kaupaksi. Rokotteet ovat paikoin jopa loppuneet apteekkien varastoista. Myös punkkibussi kiertää tarjoamassa rokotetta.
– Punkkirokote on puutiaisaivokuumerokote, ja puutiaisaivokuumetta esiintyy Suomessa hyvin vähän. Potilaita on vuosittain muutama kymmen, ja heistä valtaosa tulee Ahvenanmaalta ja Turun saaristosta, muistuttaa LTK Miikka Peltomaa. Hän epäileekin, että monet sekoittavat keskenään puutiaisaivokuumeen ja sitä paljon yleisemmän borrelioosin.
– Borrelioosiin ei ole saatavilla mitään rokotetta, ja kuitenkin sitä esiintyy vähintään sata kertaa enemmän kuin puutiaisaivokuumetta. Peltomaa toteaa, että puutiaisaivokuumetta esiintyy Ahvenanmaalla ja tietyillä pienillä rajallisilla maantieteellisillä alueilla Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla asuvien lisäksi Peltomaa rokottaisi siellä retkeilevät. Riski taudin saamiseen on huomattavan pieni, jos matkailija käy Maarianhaminassa eikä hänellä ole mitään vahvaa maastokontaktia.
Koska puutiaisaivokuumetta esiintyy melko paljon myös Baltiassa, Tukholman saaristossa sekä Sveitsissä, Itävallassa, Unkarissa ja Etelä-Saksassa, Peltomaa harkitsisi rokotteen ottamista myös näillä alueilla retkeileville. – Valtaosassa Manner-Suomea puutiaisaivokuumetta ei esiinny. Puutiaisaivokuumerokotetta saa poliklinikalta ilman ajanvarausta Koskiklinikan aukioloaikana.
Julkaistu 21.6.2011. Lisätietoja Johtava lääkäri Juha Heino
Suhtautuminen tauteihin ja rokotuksiin on muutoksessa
Tilinpäätös pandemiarokotteen ja narkolepsian yhteydestä on vielä lopullisesti tekemättä. Traagiset tapahtumat ovat silti jo jättäneet jälkensä ihmisten mieliin ja vaikuttavat väistämättä suhtautumiseen rokotuksiin, toteaa Heikki Arvilommi Suomen Lääkärilehden kommenttipuheenvuorossaan.
Arvilommin mukaan tiedelehti Nature julkaisi sarjan rokotusta käsitteleviä kirjoituksia. Niissä käydään läpi rokottamisen menestystarinat, kuten isorokon hävittäminen, sekä polion ja tuhkarokon hiipuminen. Täysin turvallista rokotetta ei kuitenkaan ole. Harvinaisia haittavaikutuksia ei yksinkertaisesti ole mahdollista havaita turvallisuustutkimuksissa ennen rokotteen käyttöönottoa. Turvallisimmat ja tehokkaimmat rokotteetkin ovat hyödyttömiä, jos rokotuskattavuus on huono. Paradoksaalista on, että hyvä rokotusteho käytännössä hävittää taudin, eivätkä kansalaiset ole koskaan nähneet tai kokeneet sairautta saatikka tautiin kuolemista. Lisäksi netistä tietoa hakeva törmää helposti riskejä korostavaan informaatioon. Haittavaikutukset näkyvät mediassa, mutta rokottamatta jättämisen aiheuttamat kuolemantapaukset eivät ylitä uutiskynnystä, toteaa Arvilommi lopuksi.
Lisätietoja johtava lääkäri Juha Heino.
Haluatko selvittää kuormitustilasi ja voimavarasi? 
Haluatko henkilökohtaista tietoa kehon reaktioista työssä ja vapaa-ajalla? Ota stressi hallintaan Firstbeat sykevälimittauksen avulla. Sykeanalyysiohjelmiston taustalla on pitkä tieteellinen tutkimustyö mm. urheilufysiologian ja työntekijöiden stressimittauksen alueelta. Hyvinvointianalyysin avulla saat selville kuormitustilasi ja voimavarasi, unesi laadun ja liikunnan riittävyyden sekä energiankulutuksesi.
Firstbeat analyysin voi suorittaa jokaiselle omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja kestävyyskunnon kehittämisestä kiinnostuneelle. Lisätiedot ja ajanvaraus Koskiklinikalta Pirjo Saviniemi puh. 040 592 2595 ja Marja-Leena Lehtonen 050 394 7299.
http://www.koskiklinikka.fi/index.php/hyvinvointianalyysi
Kärsitkö iho-ongelmista?
Koskiklinikka tarjoaa tehokasta ja nykyaikaista hoitoa yleisimpiin iho-ongelmiin kuten luomet, syylät, maksaläiskät, häiritsevä ihokarvoitus, juonteet, rypyt, löystynyt iho ja selluliitti. Erilaisten iho-ongelmien hoitoon voidaan valita joko polikliininen toimenpide tai laserhoito.
Esimerkiksi luomenpoistot voidaan hoitaa nopeasti ja helposti Koskiklinikan poliklinikalla. Useimmissa tapauksissa luomenpoisto voidaan tehdä jo ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä, asiakkaan kannattaa silloin jo aikaa varatessaan ilmoittaa haluavansa luomenpoistoon. Koskiklinikalla on päivittäin päivystävä kirurgi, jolle pääsee myös ilman ajanvarausta. Luomenpoistoasioissa päivystävälle kirurgille voi myös varata ajan.
Lisätietoja ajanvarauksesta puh. 03 2506 506.
Suomessa todettu EHEC-tartunta on eri kantaa kuin Saksan epidemiassa
THL:n tuoreimmassa tiedotteessa todetaan, että helsinkiläisessä päiväkodissa todettu EHEC-tartunta ei ole samaa kantaa kuin Saksan epidemian aiheuttajabakteeri. Tulos varmistui THL:n Bakteriologian yksikössä maanantaina 13.6. alkuillasta.
EHEC on suolistoperäinen bakteeri, joka voi aiheuttaa ruoka- ja vesivälitteisiä epidemioita. Suomessa todetaan vuosittain 10 - 30 EHEC-tautitapausta. Vuonna 2010 todettiin 20 EHEC-tartuntaa, joista 14 oli kotimaisia tartuntoja. Suomessa tartunnan riski ei ole kasvanut.
Matkustusrajoituksia Saksaan ei ole. Matkaajia kehotetaan noudattamaan saksalaisviranomaisten paikallisia ohjeita. Saksassa tehdyt epidemiologiset ja ruoan jakeluketjuun kohdistuvat selvitykset viittaavat siihen, että epidemia on levinnyt itujen välityksellä. Siitä syystä Saksan viranomaiset ovat 10.6. muuttaneet suosituksiaan siten, että kaikkia muita kasviksia kuin ituja koskevat syöntirajoitukset on poistettu.
Lisätietoja johtava lääkäri Juha Heino.
Pienenä keskosena syntyneillä on aikuisena riski sairastua kroonisiin sairauksiin
Vaikka alle 1 500 grammaa painavina pieninä keskosina syntyneet ovat enimmäkseen terveitä nuorina aikuisina, heillä on kroonisten sairauksien riskitekijöitä. Lääketieteen lisensiaatti Petteri Hovin väitöstutkimuksen mukaan pikkukeskosilla oli aikuisiässä ikätovereitaan korkeampi verenpaine, alhaisempi insuliiniherkkyys ja alhaisempi luun mineraalitiheys.
Tutkimuksen mukaan ennenaikaisena pienenä keskosena syntyminen voi merkitä täysiaikaisena syntyneisiin kontrolliryhmään verrattuna suurempaa aikuisiän sydän- ja verisuonitautien vaaraa sekä suurempaa osteoporoosin ja luunmurtumien vaaraa myöhemmin aikuisiässä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lasten ja nuorten sairaalan tutkimusryhmä tutki 166:n pienenä keskosena syntyneen aikuisen terveyttä 18–27 vuoden iässä ja vertasi heitä täysiaikaisena syntyneisiin ikätovereihin. Tutkimus on osa laajaa pikkukeskosten ”pikku-k” -seurantatutkimusta.
LL Petteri Hovi väittelee aiheesta Lastenklinikalla 17.6.2011.
Suomessa varmistettu vain yksi EHEC-tapaus Saksan epidemiaan liittyen.
THL tiedottaa, että Suomessa on varmistettu yhden henkilön saaneen EHEC-tartunnan, jonka kanta vastaa ominaisuuksiltaan Saksan epidemiakantaa. Henkilö matkusti Saksassa toukokuussa. Henkilö on jo toipunut ja Suomessa tartunnan saaminen on epätodennäköistä.
Saastunutta elintarviketta pidetään todennäköisimpänä tartunnanlähteenä. Ensimmäisen tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että sairastuneet söivät verrokkeja useammin raakaa tomaattia, kurkkua ja salaattia. Myöhemmät epidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet samaan. Eri puolilla EU:ta viranomaiset ovat tutkineet tuhansia elintarvikenäytteitä, erityisesti kurkuista ja muista kasviksista, mutta missään näissä tutkimuksissa ole todettu samaa taudinaiheuttajaa kuin sairastuneista ihmisistä eristetty EHEC-bakteerikanta.
Tartuntojen ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia käsienpesusta. Kädet pestään ennen ruoan laittoa, tai ruokailua. Kaikki vihannekset tulee aina pestä huolellisesti ennen ruoan tarjollepanoa. Saksassa matkailevia kehotetaan noudattamaan saksalaisviranomaisten paikallisia ohjeita. EHEC-infektion tavallisimmat oireet ovat verinen, kuumeeton ripuli ja vatsakrampit.
Koskiklinikka mukana Likkojen Lenkillä
Koskiklinikka oli näyttävästi mukana Likkojen lenkillä. Koskiklinikan tiimi mittasi kehonkoostumuksen yli 500 osallistujalta ilmaiseksi. Mittauksessa selviää oman kehon painoindeksi, rasvaprosentti, luustolihasprosentti, sisäelinrasvan määrä ja lepoaineenvaihdunnan taso. Mittauslaitteita oli kaksi ja niille kertyi rivakasta mittaustahdista huolimatta jonoa, sillä tiedonhaluisia oli runsain mitoin. Kiitämme osallistujia hienosta päivästä.
Julkaistu 23.5.2011.
Koskiklinikka mukana Särkänniemisuunnistuksessa
Koskiklinikka osallistui koko perheen Särkänniemisuunnistus-tapahtumaan lauantaina 14.5.2011. Tapahtumaan kuului neljä suunnistuksen huippuliigan lähtöä ja se myös nähtiin televisiossa YLE TV2-kanavalla samana iltana. Tapahtuman oli järjestänyt Koskiklinikan ja Sporttiklinikka Elmon yhteistyökumppani KOOVEE. 
Koskiklinikalla oli tapahtuma-alueella teltta, jossa pääsi jututtamaan lääkäreitä, hoitajia ja fysioterapeutteja sekä mittauttamaan puristusvoimaansa. Niin suunnistustapahtumaan osallistuneita että huvipuiston hurvittelijoita kiinnostivat Koskiklinikan teltalla ajankohtaiset allergia- ja punkkirokoteasiat sekä Sporttiklinikka Elmo.
Väkeä Särkänniemessä oli liikkeellä mukavasti ja Koskiklinikan ilmapallot tekivät urheilu- ja huvitteluväen keskuudessa hyvin kauppansa.
Suunnistuksen huippuliigan naisten sarjan voiton korjasi vuoden 2010 suunnistuksen maailman mestari ja Vuoden urheilijaksi valittu Minna Kauppi. Onnittelut Minnalle ja muille menestyneille!
Julkaistu 19.5.2011
Koskiklinikan uusi johtava lääkäri Juha Heino määrittelee Koskiklinikan menestystarinan
Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino, aloitti Koskiklinikan johtavana lääkärinä 1. maaliskuuta 2011. Tehtävä vapautui Kari-Matti Hiltusen siirtyessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriksi. Lue lisää »
Haemme työterveyshoitajaa määräaikaiseen työsuhteeseen
Koskiklinikka hakee työterveyshoitajaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 22.08.2011-07.09.2012. Lue lisää »
Julkaistu 12.5.2011
Aslak-kurssi pirkanmaalaisille pienyrittäjille
Haku Koskiklinikan järjestämään, pienyrittäjille suunnattuun Aslak-kuntoutukseen on käynnissä. Lue lisää »
Julkaistu 19.1.2010
Koskiklinikasta nyt myös syöpälääkärin palvelut
Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Tenho Hietanen (LL) on aloittanut vuoden 2011 alussa vastaanottotoiminnan Koskiklinikassa. Hietasen vastaanoton myötä syöpäpotilaille tarjotaan lisävaihtoehto hoidon saamiseksi Tampereella. Samalla käynnistyy yhteistyö helsinkiläisen syöpäklinikka Docrateksen ja Koskiklinikan välillä.
Syövän diagnostiikan nopeuttaminen, syöpähoitojen osittainen toteuttaminen, hoitotulosten seuranta sekä toisen mielipiteen potilaasta antaminen ovat Koskiklinikassa Tenho Hietasen vastaanoton myötä uusia palveluja.
Hietasen vastaanotolle hakeudutaan puhelinajanvarauksen kautta p. (03) 2506 506 begin_of_the_skype_highlighting (03) 2506 506 end_of_the_skype_highlighting.
Lue lisää syövän hoidosta www.docrates.com
Julkaistu 5.1.2011
Koskiklinikka seuraa asiakastyytyväisyyttä HappyOrNot-palvelulla
Koskiklinikka on ottanut käyttöön jatkuvaa suurimääräistä asiakaspalautetta tuottavan HappyOrNot-palvelun. Olemme Pirkanmaalla ensimmäinen terveyspalvelualan yritys, joka siirtyy aktiiviseen, jatkuvaan asiakastyytyväisyysseurantaan tällä uudella menetelmällä.
"Koskiklinikan strateginen kilpailuvaltti on erinomaisten asiakaskokemusten tuottaminen. Hyvä lääketieteellinen hoito on mielestämme suomalaisessa terveydenhuollossa peruslähtökohta, mutta hoitotapahtuma ei potilaalle aina ole myönteinen kokemus. Me Koskiklinikassahaluamme erottua muista niin, että meillä käynyt asiakas kokee palvelun paremmaksi kuin muualla ja tarvitessaan palaa asiakkaaksemme. Siksi jatkuva, aktiivinen vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on meille tärkeää", toteaa Koskilinikan kehityspäällikkö Tiina Runne.
HappyOrNot-palautejärjestelmä on helppokäyttöinen ja Koskiklinikan toiveena on, että jokainen meillä asioinut jättää tuntemustensa mukaisen palautteen Koskiklinikalta poistuessaan. Laite on helppokäyttöinen, yksi napinpainallus riittää antamaan meille arvokasta tietoa.
"Koskiklinikalle HappyOrNot ei ole ainoastaan pelkkä palautekanava. Haluamme kuunnella jokaista asiakastamme ja kehittyä jatkuvasti. Toivomme myös, että menetelmä, joka tekee palautteen antamisen helpommaksi ja nopeammaksi kuin koskaan, lisää muutenkin avoimuuden ilmapiiriä ja rohkaisee asiakkaitamme ja henkilökuntaamme entisestään myös suoran ja henkilökohtaisen palautteen antamisessa", Runne jatkaa Koskikeskuksen toimipaikassa tehdystä käyttöönotosta.
Lisätietoja
Tiina Runne
Kehityspäällikkö
puh. 050 344 5771 begin_of_the_skype_highlighting 050 344 5771 end_of_the_skype_highlighting
Varaustunnus internetajanvarauksessa
www-ajanvarausjärjestelmäämme on uudistettu asiakkaiden tietosuojan parantamiseksi. Ajanvaraustapahtuman yhteydessä asiakas saa varaustunnuksen.
Ajanvaraustunnus on nelinumeroinen luku, joka ilmestyy ajanvarausikkunaan uloskirjautumisruudussa sen jälkeen, kun asiakas on vahvistanut ajanvarauksensa. Varaustunnus on henkilökohtainen ja sitä tarvitaan aina, kun voimassaolevia varauksia halutaan selata tai muuttaa.
Kaikki asiakkaamme eivät ole huomanneet ottaa talteen varaustunnustaan ja tästä on aiheutunut heille ylimääräistä vaivaa. Olemme pahoillamme aiheutuneista ongelmista. Kehitämme palveluamme koko ajan asiakasystävällisemmäksi.
Johanna Kurki
Tietosuojavastaava
Julkaistu 24.9.2010